lauantai 7. helmikuuta 2015

Ihana nähä ja muita kirjoituksia: Anna-Leena Härkönen (Otava)

Ostin kirjakaupasta tammikuussa Anna-Leena Härkösen kolumnikokoelman Ihana nähä ja muita kirjoituksia. Ennestään hyllyssä on aiemmat kolumnikokoelmat, joista varsinkin ensimmäistä, Kauhun tasapaino ja muita kirjoituksia, olen useaan kertaa lukenut ja nauranut kyyneleet valuen.

Seuraavien kokoelmien terävistä huomioista ja nasevista analyyseistä vaikutuin myös, vaikkeivat ne niin hersyviä nauruja herättäneetkään. Viimeisimmässäkin on paljon hyvää. On kiehtovaa lukea ihmisestä, jolla on häpeämätön itsevarmuus, joka mokailee ja joutuu nolottaviin tilanteisiin mutta joka osaa kirjoittaa elämästään suorasukaisen napakasti.

Härkönen vanhenee samaa tahtia kanssani, joten on herkullista lukea katsantokantojen asteittaisesta muuttumisesta, mihin olen itsekin törmännyt. Puutarhanhoito alkaakin hieman kiinnostaa, muisti alkaa pätkiä, lasten esitykset liikuttavat, keski-ikäistyminen ei tuokaan luultua seesteisyyttä, nukkuminen alkaa olla yhä tärkeämpää, kuten oman ajan ottaminenkin. 

Käsittelyyn pääsevät jälleen shoppailu- ja kosmetiikkateemat, joista itse en niinkään enää innostu. Ulkonäkö puhuttaa edelleen, mutta nyt jo hieman viiltävämmällä sävyllä: "Kerran yksi urheilijanuorukainen valitti minulle, miten kuvottavaa on kun baaritiskillä ei saa olla rauhassa sen takia, että kaikki 'keski-ikäiset sellureidet' tulevat tilittämään. Minä nauroin. Ilmaisu kuulosti huvittavalta. Olin kahdenkymmenenviiden. Nyt en enää nauraisi. Voi olla, että kaataisin viinilasillisen jätkän päähän. "

Ihana nähä sisälsi kaksi samaa kolumnia kuin Palele porvari ja muita kirjoituksia -kokoelma: Aprillia (lyhennetty versio Selviytyjät-kolumnista) ja Toisin sanoen. Hieman halju olo siitä tuli. Liekö kyseessä kustantajan kömmähdys vai mikä?

Kuusi kolumnikokoelmaa, Kauhun tasapaino, Terveisiä pallomerestä, Palele porvari, Laskeva neitsyt, Takana puhumisen taito (kylkiäislahja Kirjan ja ruusun päivänä 2014) ja Ihana nähä, on humoristinen, kärkevä, nokkela ja kiinnostava lukupaketti asioista, joita itsellekin on käynyt tai voisi käydä. Kolumneissa kerrotaan myös kiinnostavia anekdootteja näyttelijä- ja kirjailijatuttavuuksien sattumuksista. Jutuissa pureudutaan pieniin ja suuriin asioihin. Niissä käsitellään ärtymyksen aiheita, ihmissuhteita, lapsuuden ja nuoruuden muistoja, hyviä ja huonoja hetkiä. Näihin kirjoihin on helppo tarttua, ja niiden matkassa viihtyy. 

2 kommenttia:

  1. Anna Sain juuri itse kirjan Asioita, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin, loppuun. Olen armottoman hidas lukija, vaikka siitä pidänkin. Nyt olisi vuorossa Finlandia-voittaja He eivät tiedä mitä tekevät. Ehkä tässä välissä jokin kevyt lukukokemus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiihtolomalla flunssan kourissa on parin päivän aikana tullut luettua muutama kirja. Niistä kirjoittamiseen ei vaan vielä riitä energiaa. Nämä kolumnikokoelmat ovat kyllä kevyehköä luettavaa :) Minua odottaa edelleen tuo He eivät tiedä... Se on oma, niin menee kirjastokirjat edelle.

      Poista