tiistai 25. elokuuta 2015

Asiakas kantaa kanta-asiakaskortteja

Silmäni sattuivat tänään wc-paperipakkaukseen, jonka kyljessä luki "Liity Serla-klubiin". Siis ei hyvää päivää, pitääkö vessapaperin ostamiseenkin liittää jonkinlainen kanta-asiakkuus. Voisin tekstin mukaan kerätä kivoja koodeja, joilla saisin jotain tuotteita (todennäköisesti pehmo-oravan) ja voisin osallistua tuotteiden kehittämiseen. Mutta haluanko osallistua tuotekehittelyyn. No en halua en! Varmasti löytyy taitavampia ihmisiä, ihan yritykseen palkattuja ammattilaisia siihen tarkoitukseen.

Mielestäni tässä kanta-asiakkuustouhussa on menty kovin pitkälle. En voi väittää olevani mitenkään innokas shoppailija, ja silti minulta löytyy varmasti nelisenkymmentä kanta-asiakas-/klubi-/leimakorttia.

On tietysti tämä vakio Plussa-kortti, jota jopa käytän aktiivisesti. S-etukortin hakemuksenkin täytin jo vuosia sitten, mutta olisi pitänyt mennä johonkin S-liikkeen toimistoon, niin meni liian vaikeaksi. Ykkösbonuskorttia en koskaan hankkinutkaan, ja onneksi en, kun nyt ne ovat muuttuneet Pinsseiksi. En halua tietää.

Jokaikisellä vaatekaupalla on sitten oma korttinsa, samoin koruliikkeillä, apteekeilla, sisustusliikkeellä, luontaistuotekaupoilla, kirjakaupoilla, kirjakerholla, lelukaupalla, urheiluliikkeellä ja patonkikaupalla. Korttien lisäksi moniin vaatekauppoihin pitää muistaa ottaa lisäksi mukaan mainoksen mukana tullut kuponki, kun eihän niitä alennuksia tietenkään voi saada pelkkää korttia näyttämällä.

Näiden lisäksi mukana olisi mukava pitää yleishyödyllisiäkin kortteja, kuten Kela-kortti ja verenluovutuskortti, jos joutuu vaikka shoppailureissulla suojatiellä auton yliajamaksi. Ja sitten elintenluovutuskortti, jos siitä tömäyksestä ei selviäkään. Jos taas postiin on asiaa, täytyy ajokortti olla mukana, vaikka ei ole toistakymmeneen vuoteen autoa ajanutkaan. Mutta onhan se ihan edullinen henkkari.

Myös kirjastokorttien (sekä kaupungin- että koulutus-) olisi hyvä olla mukana, koska juuri kun keskustassa näkee kirjaston, muistaa, että kirjojen palautuspäivä umpeutuu kohtsillään. Joissakin paikoissa voi myös olla alennus pääsylipusta MLL:n tai OAJ:n kortilla, joten nekin mukaan. Ähtärin eläinpuistossa ainakin sain ilmaisen pääsylipun.

Ja nämä kortithan ovat huuuurjan käteviä, paitsi että kun ne saa tungettua jonkinlaiseen lokerikkoon (joka repeilee, kun on aina liian vähän muovitaskuja), ne ovat niin iso ja painava mötikkä, ettei sitä viitsi esimerkiksi työlaukussa kanniskella. Kun siis piipahtaa kotimatkalla ostamaan jonkin pakollisen työvaatteen, kun ei kesän jälkeen mikään mahdu päälle, niin eihän se kortti ole mukana. Just sen vaatteen olisi saanut 15 euroa halvemmalla sillä perhanan kortilla, ja sitten vaate pitää periaatteesta jättää kauppaan. Niin että kannattiko myyjäosapuolen laittaa tällainen kätevä kanta-asiakastarjous? Ei kannattanut ei!

Jos sitten kanniskelet sitä mötikkää tai olet tunkenut lompakon joka kolon täyteen kortteja, niin kylmä hiki nousee, kun päätät lähteä kassaa kohti. Kaivelet lokeroita ja kaivelet lisää, pläräät ja pläräät ja yrität kuumeisesti muistella, minkä värinen kortti tässä putiikissa mahtoi olla vai oliko se pahviläpyskä. Kasaat ostokset johonkin hyllylle, asemoit muut kassit jalkoihin ja alat kaksin käsin etsiä taas uudelleen, kunnes huomaat sellaisen pikkupikkuläpykän neljän muun läpyskän välissä, kun nämähän olivat luulleet, että tällainen miniläpyskä olisi kuluttajalle kätevämpi. No ei ole ei!

Monessa kaupassa olen kysynyt, että eikö näitä tietoja näin 2000-luvulla voisi koodata esimerkiksi ajokorttiin, ja herttaiset myyjähenkilöt ovat kyllä olleet myötätuntoisesti samaa mieltä, mutta eipä vaan sellaista tietotekniikan ihmettä ole tapahtunut (Voisiko johtua siitä, että naiset enemmän näiden korttien kanssa pusaa. Jos miesten pitäisi takataskussaan roudata 40:ää korttia, heti olisi tällainen systeemi keksitty.)

Luovutan sitten monesti, että menkööt bonukset ja umpeutukoot kerätyt alennukset, kun on niin hiki ja jonoa on takana ja ei pysty, ei kykene. Joissakin kaupoissa on sitten varmaan säälistä ryhdytty siihen, että kun sanoo, että on mulla kyllä kortti, mutta eipä just nyt tässä, niin suostuvat ihan nimen naputtelemaan koneeseen. Johan löytyy bonukset ja koodit sieltä tietomakoneelta. Mutta toisissa liikkeissä ei tietenkään tällaiseen alkeelliseen nimen näpyttelyyn ryhdytä, kun meillä on tämä kortti.

Yksi liike on riemastuttava poikkeus, nimittäin Pentik. Siellä on huomattu, että on hyvä tehdä asiat asiakkaalle helpoksi. Heillä on kätevä sovellus, jonka voi aktivoida kännykkään, ja on aina kanta-asiakaskortti ja alennuskoodit näppärästi mukana. Sieltä voi myös lukaista kuukauden tarjoukset. Nykyään kun monilla on se tärkein kortti eli pankkikortti kännykän suojakotelossa mukana, eipä sitten muuta tarvitse muistaa. Hyvä Pentik!

P.S. Kirjoittajalla ei ole yhteyksiä kehuttuun yritykseen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti